Vuokra-asuntomarkkinat

Vuokra-asuntojen kokonaiskysyntä jatkui vakaana. Markkinoiden kaksijakoisuus voimistui entisestään etenkin pääkaupunkiseudun kehittyessä kasvukeskuksena. Heikko suhdannetilanne ja talouden kehitykseen liittyvä epävarmuus näkyivät muun muassa omistusasuntojen hintojen laskuna.

Pääkaupunkiseudulla vuokra-asuntojen kysyntä oli korkealla tasolla, ja voimakkain kysyntä kohdistui edelleen yksiöihin ja kaksioihin, joita ei tällä hetkellä ole riittävästi tarjolla kysyntään nähden. Lisääntynyt vapaarahoitteinen uudistuotanto helpotti tilannetta paikallisesti, paikoin jopa siinä määrin, että syntyi paikallisia ja hetkellisiä tarjontapiikkejä, kun useamman toimijan kohteita valmistui yhtäaikaisesti samalle alueelle. Muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä jatkui pääosin edellisvuoden tasolla ja keskittyi pääkaupunkiseudun tapaan pienempiin asuntoihin. Useilla taantuvilla paikkakunnilla tilanne oli päinvastainen ja tarjonta ylitti kysynnän, mikä näkyi monilla toimijoilla paikallisina käyttöasteongelmina. Kaikkein kalleimpien vuokra-asuntojen kysynnän lasku jatkui.

Uuden tarjonnan painopiste oli selkeästi vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Urakkahintojen lievää laskua ei kuitenkaan pystytty hyödyntämään täysimääräisesti, koska kaavoituksen hitaus ja tiukoista kaavamääräyksistä aiheutuvat kalliit suunnitteluratkaisut heikensivät vuokra-asuntojen tuotantoedellytyksiä.

Paikallinen markkinatilanne heijastui myös alueellisiin vaihtuvuuslukuihin: pienimmät vaihtuvuusluvut olivat sekä vapaarahoitteisen että valtion tukeman tuotannon osalta pääkaupunkiseudulla ja suurimmat edellisvuosien tapaan Oulussa.

Asuntojen vuokrat yleisesti nousivat keskimäärin noin 3,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat yli 4 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrien nousuvauhti ylitti kerrostalokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousun, ja vuokrien nousu aiheutui pääosin ikääntyvän asuntokannan kasvavasta korjaustarpeesta ja riittämättömästä aiemmasta korjauksiin varautumisesta.

Vuokrien nousun ennakoidaan jatkuvan vuonna 2015, mutta hieman aiempaa maltillisemmalla tasolla. ARA-vuokrien odotetaan nousevan lisääntyvien korjauskustannusten vuoksi hieman markkinavuokria nopeammin.

Vuokralla asuvien määrä Suomessa

20092010201120122013
Arava- tai korkotukivuokra-asunto642197648949631351619530590345
Muu vuokra-asunto623991629374649014670439712886

 Lähde: Tilastokeskus


Vapaarahoitteisten rivi- ja kerrostaloasuntojen aloitukset perustajaurakointina, vuokra-asunnot

20102011201220132014
27281818214425393515

 Lähde: Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokyselyt, 1/2015